Viherkiven kyläläiset
Mylly
Lennon, mylläri [Lasse Hirvonen]:
Lennon ei paljoa puhu, mutta kohtelee perhettään kunnioituksella ja hoitaa myllyn työt hyvin ja ajallaan. Iltaisin hänet tavoittaa sataman kapakasta juomasta sahtia muiden kylän miesten kanssa.Ada [Marianna Leikomaa]:
Lennonin puoliso Ada on käytännön ihminen, joka hoitaa myllyn liikeasiat huolellisesti ja varmasti. Hän on varmatahtoinen ja kerkeäkielinen nainen, ja huolehtii perheestään naaraskarhun tavoin.Taivo (16 v.) [Erkka Lehmus]:
Taivo, mylläri Lennonin ja Adan ainoa lapsi, on luotettava ja hyväkäytöksinen nuorukainen. Se työ, mihin Taivo tarttuu, tulee hoidetuksi.Nahkuri
Venla, nahkuri [Kanerva Eskola]:
Venla on toiminut kylän nahkurina yksin siitä asti kun hänen miehensä, Ulve, kuoli kymmenisen vuotta sitten. Hän on rohkea nainen ja varma mielipiteissään, joihin kuuluu syvä ja salailematon katkeruus Soloniaa ja sen asukkeja kohtaan.Marinka (15 v.) [Christine Thorel]:
Nopeajalkainen Marinka tulee äitiinsä niin itsenäisyydessä kuin sanavalmiudessakin. Hän on taiteellisesti lahjakas; rakastaa musiikkia ja kertoo mukaansatempaavia tarinoita.Tinka (14 v.) [Anne Heinonen]:
Nelitoistavuotias Tinka on viehättävä tyttö, ja tietää sen itsekin. Hän on hyväsydäminen ja iloinen, ja tuskin tekisi pahaa kärpäsellekään.Maistraatti
Keleborn Nogrod, maistraatti [Jarmo Perttula]:
Oikeudenmukainen mies, tyyni ja rauhallinen. Kaikki kyläläisten vakavammat kiistat tuodaan hänen ratkottavakseen, ja siihen päätökseen on jokainen tyytyväinen.Ritva Nogrod, maistraatin rouva [Susanne Anttila]:
Ritva hoitaa maistraatin taloutta tiukalla otteella. Tuikea nainen on usein nokat vastakkain milloin kenenkin kyläläisen kanssa, ja pitää huolen että kaikki varmasti muistavat hänen asemansa.Dimrost "Dimi" Nogrod (16 v.) [Niklas Vainio]:
Dimi on mukava ja järkevä poika, joskin hieman uhkarohkea luonnoltaan. Luonteeltaan hän tulee isäänsä, Keleborniin, ja ulkonäöltään lapsivuoteeseen kuolleeseen äitiinsä.Seppä
Reko, seppä [Mikko Lehtinen]:
Reko takoo parhaat aseet Borean ja Solonian välillä, tai niin hän ainakin itse mielellään toteaa sahtikolpakon ääressä. Reko on rempseä ja kovaääninen mies, joskus myös pahansisuiseksi mainittu.Marka [Marjo Selin]:
Marka, Rekon puoliso, on harkitsevainen ja ujonsorttinen nainen. Hän ei ole juurikaan liikkunut kylällä.Otso (14 v.) [Nestori Lehtonen]:
Otsoa mainitaan hieman omituiseksi, sillä hän kulkee usein kylän laitamilla ja metsässä raapustellen omiaan tuohenpaloihin. Reko moittii poikaansa laiskaksi ja kelvottomaksi haaveilijaksi, mutta jotkut kyläläisistä sanovat häntä hyvinkin tietäväksi nuorukaiseksi.Pappi
Asko, pappi [Marko 'Tiuku' Santala]:
Pappi tuli solonialaisten lähettämänä kuutisen vuotta sitten, rakastui tulisesti kylän lapsenpäästäjään Jetaan, ja menivätpä vihillekin. Sittemmin Asko on muuttunut vetäytyvämmäksi, eikä hän juuri lähde kotoaan kuin pakollisia solonialaisia rituaaleja suorittamaan.Jeta, lapsenpäästäjä [Maija Vilppo]:
Kuusaman, Jetan tyttären, isästä ei ole tietoa. Aviottoman lapsen syntyessä Venla nousi kylän miehiä vastaan ja vaati Jetalle hyvää ja kunnioittavaa kohtelua. Jeta sai jatkaa lapsenpäästäjänä, ja Kuusama sai myös paikkansa kylässä. Kuusi vuotta sitten Jeta nai kylään saapuneen solonialaisen papin, Askon.Kuusama (14 v.) [Tarja Husu]:
Kuusama on arka, joskin iloinen ja ystävällinen tyttö, ja hän viettää suuren osan ajastaan lapsenpäästäjän opissa äitinsä johdolla.Satama
Severi, lääkäri [Simo Pietarila]:
Severi on myöskin solonialaisten lähettämä, ja hän majailee yleensä satamassa. Kyläläiset kutsuvat kuitenkin usein Jetan paikalle sairastuessaan, tämä kun tuntee yrttejä ja rohtoja ja asuu kylän lähettyvillä.Raafael, satamakauppias [Simo Kaupinmäki]:
Raafael myy jauhoja ja muita kylän tuotteita laivoihin. Nuori mies on hyväntahtoinen ja tarkkasilmäinen mies, joka tuntee ihmiset ja heidän murheensa.Soili, kokki [Anu Rautalin]:
Raafaelin mukava rouva on kokkina maistraatin mäellä. Hän on pirteä ja iloluontoinen nuori nainen, jolta liikenee ystävällinen sana jokaiselle.Tone, kalastaja [Ville Kivekäs]:
Välillä Tone viipyy merellä pitkiä aikoja ja palattuaan juo itsensä kovaan humalaan. Tällöin hän kertoo hurjia juttuja merenhengistä ja muista olennoista, ja lojuu sitten kotona kipeänä päivän verran. Lienee lyönyt päänsä liian monta kertaa. Tonen vaimoa Virvaa ei juuri kylässä näy, mutta pariskunnan poika Ahti liikuskelee välillä kylän nuorten seurassa.